Palvelemme:

Ma–pe 8.30–18.30
La 9–14
Su suljettu

Päivystysviikon

aukioloajat:

Ma–pe 8.30–21
La 9–20
Su 12–20

Yhteystiedot:

Pulkamontie 2,
96900 Saarenkylä
Puh. (016) 362 566 tai (016) 362 313
Fax (016) 362 313

Ajankohtaista

eReseptit

Apteekkimme on liittynyt Kansallisen Terveysarkiston eResepti -palveluihin ja pääsee vastaanottamaan ja toimittamaan sähköisiä lääkemääräyksiä Reseptikeskuksesta.

Tarjoustuotteet

Vaihtuvat kuukausittain.

Kysy apteekista myös muita, ajankohtaisia tarjoustuotteita!

Mittaukset

Sydänyhdistys käy kerran kuussa apteekissamme tekemässä mittauksia. Tule sinäkin mittauttamaan, millaisessa kunnossa sinun sydämesi on!

Mittaukset klo 10-16 seuraavina päivinä:

perjantai 27.1.

perjantai 24.2.

perjantai 23.3.

perjantai 20.4.

perjantai 25.5.

Kausi-influenssarokotukset
2011-2012

Influenssakausi alkaa Suomessa perinteisesti vuodenvaihteen tienoilla.

H3N2-virus ei ole päässyt valtaviruksen asemaan Suomessa, joten on oletettavaa, että se aiheuttaa eniten sairastumisia. Tämän a-ryhmän viruksen vitsauksena ovat vakavat jälkisairaudet erityisesti aikuisilla. Siksi on suositeltavaa, että kaikki riskiryhmään kuuluvat ottavat kausi-influenssarokotuksen.

Sikainfluenssavirus näyttää pysyvän suhteellisen muuttumattomana eli on mahdollista, että pandemian aikana otettu rokote suojaa vielä tautia vastaan.

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja

• Kaikki 6–35-kuukauden ikäiset lapset
• Kaikki 65 vuotta täyttäneet
• Kaikki 3–64-vuotiaat sairautensa tai lääkityksensä vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• Lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluvat henkilöt, joiden terveyttä influenssaan sairastuminen oleellisesti uhkaa. Maksuton rokote voidaan antaa muillekin, jotka sairautensa vuoksi siitä selvästi hyötyvät
• Välitöntä potilas- ja hoivatyötä tekevät terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset, myös vastaavaa työtä tekevät opiskelijat

Neuvoloiden rokotukset
6–35 kk:n ikäiset lapset ja raskaana olevat naiset rokotetaan neuvoloissa vastaanottoaikoina ajanvarauksella.

Koululaisten ja opiskelijoiden rokotukset
Riskiryhmiin kuuluvat koululaiset ja opiskelijat saavat rokotuksensa koulunsa/oppilaitoksensa terveydenhoitajalta.

Kysy apteekista lisätietoja kausi-influenssarokotuksista.

Osaatko aivastaa oikein?

Flunssa hyökkää Suomeen yleensä joulukuun lopulla ja vainoaa meitä parisen kuukautta. Se naamioituu mielellään pisaratartunnaksi, jolla tautia poteva henkilö kuorruttaa lähimmäisiään aivastelun tuloksena, pahaa tarkoittamatta.

Aivastus määritellään nenän limakalvon ärtymisestä aiheutuvaksi äkilliseksi ja nopeaksi uloshengitykseksi, jonka syitä voivat olla myös ärsyttävät pölyt ja kaasut.

Flunssaisena aivasteleva henkilö tekee huomaavaisen palveluksen hallitsemalla aivastamisen niksit. Ne on hyvin helppo oppia: aivasta tai yski kertakäyttönenäliinaan. Hävitä nenäliina välittömästi roskiin, älä taskuusi. Pese kätesi aina aivastamisen tai yskimisen jälkeen. Kuivaa kädet hyvin kertakäyttöisellä käsipyyhkeellä. Sulje hana puhtaita käsiä suojellen.

Jos sinulla ei ole kertakäyttönenäliinaa aivasta hihasi yläosaan tai kainaloon, älä käsiin.

Jos aivastus on tullakseen, sitä ei kannata pidätellä. Pidättämisestä johtuneet onnettomuudet ovat yleensä sattuman satoa. Pidätetty aivastus voi kuitenkin huonolla tuurilla aiheuttaa palleaongelmia tai silmien verenpurkaumia, jopa sisäkorvan vaivoja.

Lähteet: Punainen Risti, Duodecim

Sydäntauteja voi torjua ravintotottumuksillaan

Perinnöllisyyden aiheuttamia riskejä voi kumota tai heikentää elintavoillaan siitä huolimatta, että tiede on paljastanut useita sairauksille altistavia geenejä.

Uusin viittaus tästä saatiin yhdysvaltalais-suomalaisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin muuttaako terveellinen ruokavalio sydäntautien riskiä henkilöillä, jotka ovat niille alttiita kantamansa geenimuodon vuoksi.

Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että vaikka kyseisen 9p21-geenin riskimuodot liittyvät yleensä suurentuneeseen sydäntautien vaaraan, vaikutus heikkenee henkilöillä, jotka syövät paljon hedelmiä, marjoja ja varsinkin raakoja vihanneksia.

Äskettäin samantapainen yhteys havaittiin, kun selvitettiin liikunnan vaikutusta tietyn lihavuudelle altistavan geenin toimintaan. Yhteen liitettynä havainnot viittaavat siihen, että elintavoillaan ihminen voi heikentää geeneissään kulkevia terveysriskejä.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä PLoS Med -verkkolehdessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös suomalaista FINRISKI-aineistoa.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim